- Ensimmäinen varma maininta keskiajan tärkeimmässä dokumentissa, Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa: Maunu II Tavastin perintötila, joka lahjoitettiin v.1421 Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin (Corpus Christi) alttarisäätiölle
- Omistus siirtyi 1400 –luvun loppupuolella vaihtokaupan (Vesilahden Laukon kartano vaihdettiin Haraisiin ja Lemun Helkolaan) seurauksena Pyhän Johanneksen alttarisäätiölle (jolle tilan mainitaan kuuluvan Mikael Agricolan luettelossa v. 1542)
- Keskiajalla Harainen oli rälssiluontoinen tila, jossa lampuoti (koko tilanvuokraajaa, ruots landbonde) vastasi tilanhoidosta. Tila maksoi verona 1/3-1/2 tuotostaan omistajalleen, joka puolestaan nautti verovapautta
- Reduktion jälkeen 1500-luvun lopulla Juhana-kuningas lahjoitti tilan aviottomalle tyttärelleen Sofia Gyllenhjelmille ja tätä kautta omistus siirtyi aatelissuvuille (de la Gardie, Creutz, Lybecker), lampuodit hoitivat tilaa
- Matti Matinpoika, (s. 1807 Mietoisten Leinakkalassa), lunasti tilan Lehtisten kartanosta v. 1842 vaimonsa Anna-Liisa Juhontyttären kanssa (s. 1801, Nousiaisten Mahalan Pilpolassa).
- Harainen tulee käyttöön sukunimenä
- Heille syntyi 6 lasta, joista vanhin poika Kustaa (s. 1838 Haraisissa) peri talon isänsä kuoltua v 1857. Hän hoiti taloa yhdessä äitinsä Anna-Liisan kanssa usean vuoden, kunnes Kustaa toi emännäksi Josefiinan v.1874. (Josefiina s.1856 Mietoisten Haijaisten Junnilassa).
- Heille syntyi 10 lasta vuosina 1875-1900. 6. lapsi oli nimeltään Suoma.
- Tila jäi lopulta 2 naimattoman sisaruksen, Olgan ja Elsan, hoitoon. Sinä aikana tilalla oli monia työnjohtajia, joista pisimpään Väinö Lahti.
- Vuonna 1959 Suoman tytär Seija osti tilan miehensä Jarmo ”Jakke” Hyrskyn kanssa.
- Seija oli kasvanut Kuusjoella mutta viettänyt sisarensa Kaisan kanssa sotakesät Haraisissa tätiensä hoidossa tilan töitä tehden. Seija valmistui Järvenpään seurakuntaopistolta nuorisonohjaajaksi v 1954 ja siirtyi sittemmin tyttötyöntekijäksi Rauman seurakuntaan. Sieltä löytyi Jakke, joka oli kaupunkilainen merimiessuvun kasvatti, joka opiskeli Rauman seminaarissa kansakoulun opettajaksi. Maanviljelykseen he innostuivat suvun jäätyä vaille muita perillisiä. Lapset: Helena s.1957, Juha s.1958, Petri s.1959 ja Anna-Liisa s.1964.
- 1960-80 -luvuilla tilalla Seijan ja Jaken ympärille kokoontui paljon nuoria, joille he toimivat hengellisinä vanhempina opettaen ja tukien. Jakke toimi maanviljelijän työnsä ohessa myös Mynämäen seurakunnan nuorisotyöntekijänä v 1974-1986. Vuonna 1989 hän kuoli vain 55-vuotiaana. Seija toimi emännän tehtäviensä rinnalla mm Mietoisten seurakunnan pitkäaikaisena lähetyssihteerinä ja sittemmin myös Ruskon seurakunnan diakonina. Hän kuoli vuonna 1994.
- Haraisten Koti ry perustetaan ja nykyinen toiminta alkaa v.1992
- omistus siirtyy Haraisten säätiölle (Seija Hyrskyn testamentilla) v.1995
- Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä muuttavat perheineen tilalle kesällä 2006
|
