7.jpg
Tilan historia
  • Ensimmäinen varma maininta keskiajan tärkeimmässä dokumentissa, Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa: Maunu II Tavastin perintötila, joka lahjoitettiin v.1421 Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin (Corpus Christi) alttarisäätiölle
  • Omistus siirtyi 1400 –luvun loppupuolella vaihtokaupan (Vesilahden Laukon kartano vaihdettiin Haraisiin ja Lemun Helkolaan) seurauksena Pyhän Johanneksen alttarisäätiölle (jolle tilan mainitaan kuuluvan Mikael Agricolan luettelossa v. 1542)
  • Keskiajalla Harainen oli rälssiluontoinen tila, jossa lampuoti (koko tilan vuokraajaa, ruots landbonde) vastasi tilanhoidosta. Tila maksoi verona 1/3-1/2 tuotostaan omistajalleen, joka puolestaan nautti verovapautta
  • Reduktion jälkeen 1500-luvun lopulla Juhana-kuningas lahjoitti tilan aviottomalle tyttärelleen Sofia Gyllenhjelmille ja tätä kautta omistus siirtyi aatelissuvuille (de la Gardie, Creutz, Lybecker), lampuodit hoitivat tilaa 
  • Matti Matinpoika, (s. 1807 Mietoisten Leinakkalassa), lunasti tilan v. 1842 vaimonsa Anna-Liisa Juhontyttären kanssa (s. 1801, Nousiaisten Mahalan Pilpolassa).Samalla Harainen tulee käyttöön sukunimenä
  • Heille syntyi 6 lasta, joista vanhin poika Kustaa (s. 1838 Haraisissa) peri talon isänsä kuoltua v 1857. Hän hoiti taloa yhdessä äitinsä Anna-Liisan kanssa usean vuoden, kunnes toi emännäksi Josefiinan v.1874. (Josefiina s.1856 Mietoisten Haijaisten Junnilassa).
  • Heille syntyi 10 lasta vuosina 1875-1900. 6. lapsi oli nimeltään Suoma.
  • Tila jäi lopulta kahden naimattoman sisaruksen, Olgan ja Elsan, hoitoon. Sinä aikana tilalla oli monia työnjohtajia, joista pisimpään Väinö Lahti.
  • Vuonna 1959 Suoman tytär Seija osti tilan miehensä Jarmo ”Jakke” Hyrskyn kanssa. 
  • Seija oli kasvanut Kuusjoella, mutta viettänyt sisarensa Kaisan kanssa sotakesät Haraisissa tätiensä hoidossa tilan töitä tehden. Seija valmistui Järvenpään seurakuntaopistolta nuorisonohjaajaksi v. 1954 ja siirtyi sittemmin tyttötyöntekijäksi Rauman seurakuntaan. Sieltä löytyi Jakke, joka oli kaupunkilainen merimiessuvun kasvatti, joka opiskeli Rauman seminaarissa kansakoulun opettajaksi. Maanviljelykseen he innostuivat suvun jäätyä vaille muita perillisiä. Lapset: Helena s.1957, Juha s.1958, Petri s.1959 ja Anna-Liisa s.1964.
  • 1960-80 -luvuilla tilalla Seijan ja Jaken ympärille kokoontui paljon nuoria, joille he toimivat hengellisinä vanhempina opettaen ja tukien. Jakke toimi maanviljelijän työnsä ohessa myös Mynämäen seurakunnan nuorisotyöntekijänä v.1974-1986. Vuonna 1989 hän kuoli vain 55-vuotiaana. Seija toimi emännän tehtäviensä rinnalla mm Mietoisten seurakunnan pitkäaikaisena lähetyssihteerinä ja sittemmin myös Ruskon seurakunnan diakonina. Hän kuoli vuonna 1994.
  • Haraisten Koti ry perustetaan ja nykyinen toiminta alkaa v.1992
  • omistus siirtyy Haraisten säätiölle (Seija Hyrskyn testamentilla) v.1995
  • Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä muuttavat perheineen tilalle kesällä 2006

  • Linkki  1600-luvun maakirjakarttaan, jossa näkyy Haraisten tilan silloiset maa-alueet.